Cotton on yleisesti ottaen terve ja pitkäikäinen rotu. Cottonit elävät helposti yli 10-vuotiaiksi ja rodussa on tavattu jopa 17-vuotiaita yksilöitä. Mutta kuten kaikilla roduilla, myös cottoneilla esiintyy muutamia perinnöllisiä sairauksia. Sairauksien yleisyydestä on vaikea sanoa tarkkaa arviota, koska yleensä sairaudet jäävät vain omistajien omaan tietoon, eikä niitä merkitä jalostustietojärjestelmään.
Cotoneilla on PEVISA, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma. Cotoneilla tulee olla astutushetkellä voimassa eläinlääkärin lausunto silmistä ja polvista. Mielestäni suositeltavaa olisi myös luustokuvata vähintäänkin kaikki jalostuskseen käytettävät koirat, sillä cotoneilla esiintyy lonkkaniveldysplasiaa, kyynärnivelen inkongruenssia sekä selkämuutoksia.
Cotoneissa toimiikin mahtava ja aktiivinen coton kasvattajien yhteisö jotka ovat aktiivisella toiminnallaan saaneet kasvattejansa kuviin. Cotoneissa löytyy tänä päivänä pikkukoiraroduksi poikkeuksellisen paljon luustokuvattuja koiria! 👏
Polvet (PEVISA)
Kuten monilla pienillä roduilla, myös cotoneilla esiintyy patellaluksaatiota, eli polvilumpion sijoiltaan menoa.
Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. I – asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. II- ja III – asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen). IV – asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen. (Lähde: Kennelliitto)
Jalostussuositus suosittelee jättämään 2-asteen polviset koirat pois jalostustuksesta ja yhdistämään 1-asteen tuloksen saaneet puhtaaseen, eli 0-polvisen koiran kanssa.
Silmät (PEVISA)
Silmäsairauksia esiintyy myös jonkin verran. Yleensä silmäsairaudet tulevat esille vasta vanhemmalla iällä, joten suvun silmäsairauksista ei ole aina todenmukaista tietoa. Mielestäni olisi tärkeää, että jalostukseen käytettäviä koiria silmätarkastettaisiin myös vanhempana, myös jalostuskäytön jälkeen.
Jalostuskoiran silmien tulee olla perinnöllisen kataraktan, eli harmaakaihin ja PRA:n osalta astutushetkellä terveet. Cotonin silmätarkastus on nykyään voimassa kaksi vuotta. Kataraktaan ei ole olemassa tällä hetkellä geenitestiä. PRA:han on olemassa geenitesti, mutta sen varmuudesta on tällä hetkellä epäselvyyksiä.
Selkä
Cotoneilla on esiintynyt jonkin verran ”mäyräkoirahalvausta”, eli välilevytyrästä johtuva kipu- ja halvausoireita. Jotkin koirat selviävät tästä häkkilevolla, jotkin joutuvat leikkaukseen ja jotkin valitettavasti menehtyvät.
Sairauteen liittyy olennaisesti CDDY-geenitesti. Testin olisi tarkoitus antaa arvio kuinka suuri mahdollisuus koiralla on sairastua välilevytyrään:
- N/N = normaali
- N/CDDY = koiralla on pieni riski sairastua
- CDDY/CDDY = koiralla on suurempi riski sairastua.
Cotoneiden vuonna 2025 valmistuneessa selkäprojektissa selvisi, että kalkkeumien määrä on vahvasti sidoksissa CDDY-geenitestiin. Geenistä puhtaalla koiralla kalkkeumaa ei ole todennäköisesti lainkaan, kun taas kahden geenikopion kantajalla kalkkeumaa on yleensä paljon. Kalkkeumat ja niiden määrä ovat yhteydessä välilevytyräriskiin.
Cotoneilla on myös jonkin verran LTV-muunnoksia (välimuotoisen lanne-ristinikama). Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta suosittelee jättämään LTV:tä oireilevat koirat pois jalostuksesta. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää, mutta LTV1–LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0-koirien kanssa. Vakava-asteisia nikamaepämuodostumia (VA) tai spondyloosia (SP) cotoneissa esiintyy todella harvoin.
Cotonien kuvaaminen ja geenitestaaminen yleistyy kokoajan, mutta etenkin röntgenkuvaamisen toivoisin yleistyvän entisestään. Tulee muistaa että kuvaamaton ja testaamaton koira ei ole automaattisesti terve, vaan voi omata kalkkeutuneen selän ja olla geenin kantaja!
Eturaajat
Kondrodysplastisilla koiraroduilla (lyhytjalkaisilla roduilla, kuten coton) voi esiintyä kasvuhäiriötä, joka näkyy käyrinä eturaajoina.
Käyryyteen voidaan puuttua jalostuksen keinoin käyttämällä jalostukseen mahdollisimman suoraraajaisia koiria. Kennelliitto on julkaisemassa uuden eturaajamittaututkimuksen vuoden 2026 lopussa, josta saadaan toivottavasti tulevaisuudessa apua jalostusvalintoihin.
Eturaajojen käyryys on yhteydessä myös kyynärnivelen inkongruenssiin (INC), jota taas voidaan ehkäistä röntgenkuvauksella. Tässä on asteikkona 0-3, joista huonoimman tuloksen kennelliitto sulkee pois jalostuksesta. Tämänhetkisen tilaston mukaan cotonien tilanne inkongruenssin osalta on hyvä: yli puolet (~ 52 %) cotoneista on tutkittu tuloksella INC 0 ja vain muutamia virallisia tuloksia löytyy asteikolla 2-3 tai operoitu.
Lonkat
Lonkkaniveldysplasiaa esiintyy lähes kaikilla koiraroduilla, joillain enemmän, joillain vähemmän. Lonkat voidaan tutkia röntgenkuvaamalla. Lonkat arvioidaan asteikolla A-E, joista huonoimman tuloksen kennelliitto sulkee pois jalostuksesta. Cotoneilla tilastot näyttävät tällä hetkellä ihan ok:lta
- A: 21 %
- B: 31 %
- C: 39 %
- D: 8 %
- E: 1 %
Cotoneilla lonkkia on kuvattu tavoitteellisemmin vasta n. 10 vuoden ajan ja vuositasolla enintään 15 % syntyneistä koirista kuvataan. Cotonien lonkkakuvausmäärien tulee kasvaa, jotta tilastot lähtevät tästä parantumaan.
Geenitestit
Cotoneille on tällä hetkellä olemassa 8 geenitestiä (mukaan lukien yllä kerrottu CDDY-testi). Suuri osa cotoneista on näiden alla käsiteltyjen geenien osalta puhtaita, mutta geenien kantajia löytyy jonkin verran. Kahta kantajaa ei saa yhdistää, koska näin osa jälkeläisistä saattaa olla geenin mukaan sairaita. Geenitestaaminen mahdollistaa kantajien jalostuskäytön
- Degeneratiivinen myelopatia (DM)
- Koiran multifokaalinen retinopatia 2 (CMR2)
- Neonataali pikkuaivoataksia (BNAt)
- Primaari hyperoksaluria (PH)
- Von Willebrandin tauti (vWD), tyyppi 1
- Hyperurikosuria (HU)
- Progressive Rod Cone Degeneration, (prcd-PRA)